Satama Areenan arkkitehtuuri
Tapahtumakeskuksen ainutlaatuinen arkkitehtuuri on Arkkitehtitoimisto ALAn käsialaa.
Satama Areena sijoittuu Kantasatamaan, vanhan ruutukaavakaupungin rajalle. Kampuskorttelin rakennukset luovat alueelle uudenlaista kaupunkitilaa, jonka mittakaava, materiaalit ja väljyys poikkeavat vanhasta kantakaupungista. Uusi ja vanha kaupunkirakenne nivoutuvat kuitenkin toiminnallisesti ja liikenteellisesti yhteen. Satama Areenan hillitty ja pehmeä, mutta vaikuttava arkkitehtuuri on sukua sataman halleille, konteille ja puulaivoille.
Kotkan vanhimman sataman, Kantasataman, kehityksessä pyritään hyödyntämään alueen parhaita ominaisuuksia: avointa tilaa, merellisyyttä sekä rakenteellista yhteyttä kaupungin keskustaan. Kantasataman pohjoiskärjen päättää Merikeskus Vellamon vaikuttava hahmo. Uusi, elokuussa 2023 aukeava tapahtumakeskus Satama Areena on rakennettu Vellamon kaakkoispuolelle. Se jakaa tonttinsa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk:n vuonna 2024 valmistuvan uuden kampusrakennuksen ja tulevan uuden hotellin kanssa. Uuden tapahtumakeskuksen avulla Kotkan kaupunki pyrkii yhdistämään Kantasataman alueen vahvemmin osaksi kantakaupungin toimintoja. Satama Areenalla on näkyvä rooli kaupunkitilassa tulevan tapahtuma-aukion eteläreunalla, katunäkymien päätepisteenä keskustan suunnasta katseltaessa.
Tapahtumien keskus
Satama Areenasta on haluttu rakentaa vetovoimainen kokousten, konferenssien, konserttien, kulttuuri- ja liikuntatapahtumien sekä yritystilaisuuksien pitopaikka. Korkeatasoinen arkkitehtuuri ja erinomainen toiminnallisuus yhdessä kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden kanssa ovat olleet keskeisiä päämääriä tapahtumakeskuksen suunnittelussa. Sen identiteetti rakentuu hankkeen tavoitteista syntyvän arkkitehtuurin, paikallisuuden ja kaupungin ennakkoluulottoman asenteen varaan, merellinen ympäristö huomioiden.
Satama Areenaa voi lähestyä rantaviivaa seuraten Tornatorintietä pitkin tai etelästä Ruukinkatua pitkin, ylittäen satamaradan joko jalan tai pyörällä. Korttelin pohjoispuolelle rakennetaan uusi katu, tapahtuma-aukio sekä pysäköintialue ja linja-autojen jättöpaikat. Tapahtumakeskuksen yleisösisäänkäynnit sijoittuvat sen etelä-, länsi- ja pohjoissivuille. Satama Areenan aula on avointa julkista tilaa: aulan avulla rakennus liittyy saumattomasti ympäristöönsä ja muodostaa ympärilleen aktiivista, osin katettua ulkotilaa. Aula myös liimaa kampuskorttelin rakennukset yhteen. Kulku ammattikorkeakouluun tapahtuu tapahtumakeskuksen läpi ja tapahtumakeskus tarjoaa korttelin rakennuksille yhteisen ravintolan, kokoustiloja sekä saleja tapahtumia varten. Yhdessä rakennukset muodostavat inspiroivan, monipuolisen tilakokonaisuuden.
Satama Areenan hahmosta ymmärtää, että rakennus koostuu valtavasta umpinaisesta salimassasta, johon kirjaimellisesti on ripustettu korttelin rakennuksia yhdistävä katto. Sali ja katot ovat puuta ja niitä suojaa säältä sinkkinen kuori. Aulan kutsuva, lämmin puuverhoilu tulee näkyviin taloa lähestyttäessä. Pehmeästi kaareutuva katto roikkuu kaarevin liimapuupalkein salin rakenteista kuin suuren teltan helmaa olisi raotettu. Kaaren muoto on optimoitu rakenteellisesti niin, että palkit ovat mahdollsimman kapeat eli puuta tarvitaan mahdollisimman vähän. Tämä on sekä ekologista että ekonomista. Valtava sali on suorakulmainen musta tila. Sen tunnelmaa voidaan muuttaa jakoseinin, avattavin ja koottavin katsomoin sekä verhoin ja valaistuksen avulla. Seinien modulaatiot piirtävät esiin katsomoiden erilaiset asennot ja kertovat hahmollaan tilan laajasta monikäyttöisyydestä. Tukitilat ympäröivät salia kolmelta kyljeltä: maantasossa keittiöt, tekniset tilat, lastaus ja varastot sekä toisessa kerroksessa neuvottelutilat, toimistot ja pukuhuoneet. Tilojen ikkunoita ja aukkoja verhoavat sinkkisen julkisivun auki käännetyt ”evät”, jotka tarjoavat näkösuojaa, varjostusta sekä jännittävän, ohikulkijan liikkeen mukana muuttuvan pinnan.
Toiminnallinen idea
Satama Areenan toiminta perustuu tilojen vuokraamiseen tunnista muutaman päivään. Tapahtumakeskus tarjoaa kulttuuri- ja liikuntatapahtumien sekä yritystilaisuuksien järjestäjille palveluratkaisuiltaan elämykselliset, toiminnalliset ja muuntojoustavat puitteet. Korkean käyttöasteen ja monipuolisen käytön mahdollistamiseksi tapahtumakeskuksen sali voidaan joustavasti jakaa useisiin erikokoisiin osiin erilaisten tapahtumien tarpeiden mukaan. Jakamattomana, myös toisen kerroksen tilojen ollessa käytössä, saliin mahtuu noin 2 000 istumapaikkaa koripallo-otteluun tai 3 200 henkeä osittain seisovaan konserttiin. Pääasiassa toisen kerroksen tila toimii helposti muokattavana kokoustilana, joka on jaettavissa erikokoisiin neuvotteluhuoneisiin, ja toisaalta saliin yhdistettynä se muuttuu 700 hengen yläkatsomoksi. Ilman yläkatsomoa salin kapasiteetti seisovalle konserttiyleisölle on noin 2 500 henkeä. Jaettuna saliin osiin mahtuu kuhunkin noin 1 000 tai noin 700 henkeä. Lämpiön laajuutta taas voidaan säädellä ottamalla tarvittaessa myös ravintola- ja baarialue käyttöön. Tiloissa on liityntävalmius eri tapahtumajärjestäjien ja operaattorin esitysteknisille varusteille. Näyttämöt rakennetaan tilaisuuden tarpeiden mukaan elementeistä helpon muunneltavuuden takaamiseksi. Lastaus salin eri osiin onnistuu muita mahdollisia samanaikaisia tapahtumia häiritsemättä. Huoltoalue sijoittuu myöhemmin toteutettavan hotellirakennuksen ja tapahtumakeskuksen eteläpuolelle, junaradan varteen siten, ettei logistiikkaliikenne risteä yleisöliikenteen kanssa.
Ekologisuus
Tapahtumakeskuksen materiaalivalinnoissa painottuvat matala hiilijalanjälki, pitkäikäisyys, huollettavuus ja edelleen kierrätettävyys. Maanpäällinen rakenne on lähes kokonaan massiivipuuta, vain salin kattoristikot ja ripustettua kattoa kannattelevat pilarit ovat terästä. Lähtökohtaisesti kaikki sisäpinnat on verhoiltu massiivipuulla. Myös välipohjissa ja vesikattorakenteissa on käytetty puuelementtejä. Toteutussuunnittelussa on huomioitu elementtien työstöajan optimointi ja helppo asennettavuus. Perustukset, alapohja ja poistumisporraskuilut on toteutettu paikalla valetun betonin ja betonielementtien yhdistelmänä. Rakennuksen ulkovaippa on tehty kokonaisuudessaan kierrätettävästä pitkäikäisestä umpisinkistä, jonka pintaan on muodostunut luonnollinen patina. Tapahtumakeskus on suunniteltu ja toteutettu BREEAM-ohjeistuksen mukaisesti, tavoitteena sertifiointitaso BREEAM Very Good, kun taas koko Kantasataman alueelle tavoitellaan kestävän aluesuunnittelun BREEAM Communities -sertifikaattia.
Projektin tiedot
Nimi: Tapahtumakeskus Satama Areena
Laji: Toimeksianto, 2019
Tilanne: Rakenteilla, tapahtumakeskus aukeaa elokuussa 2023
Tilaaja: Backstaff Oy
Sijainti: Kantasatama, Kotka
Ohjelma: Kaksikerroksinen salirakennus, korkea sali jaettavissa kahdesta kohtaa ja parvisali viidestä kohdasta, luoden mahdollisuuden tuhansiin eri yhdistelmiin tapahtumien mukaan, aulassa ravintolatoimintoja, yhteensä 7 195 brm2
Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto ALA; Juho Grönholm, Antti Nousjoki ja Samuli Woolston sekä Sampo Honkala, Niklas Mahlberg, Chris Morris, Ricardo Cruz Recalde, Mirja Sillanpää, Can Derman, Eva Geitel, Thomas Miyauchi ja Stephanie Polochowitz
Yhteistyökumppanit: Ramboll (insinöörisuunnittelu), Pink Eminence & No Fear Agency (liiketoimintamalli), SRV (rakentaminen)
Ympäristösertifikaatti: tavoitteena BREEAM Very Good -taso
Arkkitehtitoimisto ALA
ALA on vuonna 2005 perustettu helsinkiläinen 45 hengen arkkitehtitoimisto, joka tekee kunnianhimoista suunnittelua keskittyen kulttuurirakennuksiin, liikenteen rakennuksiin, yliopistorakennuksiin, peruskorjauskohteisiin sekä kehityshankkeisiin. Toimisto on erikoistunut vaativiin, uniikkeihin suunnittelukohteisiin. ALA on voittanut yli kolmekymmentä kilpailupalkintoa tai muuta tunnustusta projekteistaan useassa eri maassa ja toimiston töitä on julkaistu laajalti kotimaisessa sekä kansainvälisessä arkkitehtuurimediassa. Toimiston osakkaille myönnettiin Rakennustaiteen valtionpalkinto vuonna 2012.
Toimiston mittavimmat toteutetut hankkeet ovat Norjan Kristiansandiin vuonna 2011 valmistunut Teatteri- ja konserttitalo Kilden, Helsinkiin vuoden 2018 lopussa vamistunut Keskustakirjasto Oodi sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman joulukuussa 2021 auennut uusi sisäänkäyntirakennus. Muita toimiston valmistuneita kohteita ovat muun muassa Kuopion kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus, Lappeenrannan uusi kaupunginteatteri, viisi metroasemaa Espoossa, Ylioppilaskuntatalo Dipolin peruskorjaus ja sen muutos Aalto-yliopiston päärakennukseksi, Suomen Intian suurlähetystön peruskorjaus, Courtyard Tampere City –hotelli sekä Saukonlaiturin pysäköintilaitos Helsingin Jätkäsaaressa. Tunnetuimmat kaavoituksen pohjaksi tuotetut suunnitelmamme ovat Helsingin Eteläsataman ranta-alueiden käytön konsepti sekä kilpailuvoittoon perustuva Hanasaaren hiilikasan paikalle rakennettavan uuden asuinalueen kaavaluonnos.
Parhaillaan rakennusvaiheessa olevia ALAn hankkeita ovat Nokian uudet Oulun toimitilat, Suomen Kööpenhaminan suurlähetystön virka-asunnon peruskorjaus ja osittainen muutos kansliakäyttöön sekä Lyonin Lumière 2 -yliopiston oppimiskeskus La Ruche. Lisäksi ALA suunnittelee muun muassa Espoon Teatterin uusia tiloja, Estonian Business School -korkeakoulun Tallinnan kampuksen laajennusta, Suomen Rooman-instituutin käytössä olevan renessanssihuvila Villa Lanten peruskorjausta sekä yhtä liikerakennusta ja yhtä pysäköintilaitosta Helsingin Jätkäsaareen. ALA osallistuu myös aktiivisesti suomalaisiin ja kansainvälisiin suunnittelukilpailuihin.
